Tutkijat tiivistävät yhteistyötä – kansalaishavainnot Saharan hiekkapölystä sekä lumesta ja jäästä kerätään yhteen tietokantaan
Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Arktinen keskus tiivistävät yhteistyötä kansalaishavaintojen keräämisessä. Kansalaiset voivat ilmoittaa havaintonsa lumesta, jäästä ja Saharan hiekkapölystä nyt samassa verkkopalvelussa. Havainnot voi ilmoittaa helposti verkkosivulla tai skannaamalla QR-koodin. Kansalaishavaintoja voidaan hyödyntää paremmin ja nopeammin, kun tiedot tallentuvat yhteen tietokantaan. Kansalaisilta saadut havainnot täydentävät viranomaisten seuranta-aineistoa tutkijoille. Havainnot myös antavat havaitsijalle itselleen mahdollisuuden […]
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla tasolla kuin viime keväänä. Kallaveden lisäjuoksutus on alkamassa tänään Leppävirran Naapuskoskella ja Konnuskoskella virtaamaa kasvatetaan lähipäivinä Kallaveden pinnannousun viivyttämiseksi. Tästä seuraa, että jäätilanne huononee Hartikansalon itäpuolisissa salmissa. Ennustettu tulvakorkeus on […]
Vesienhoitoa toteutettu monipuolisesti Etelä-Savossa
Etelä-Savon vesien tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2021 hoitokalastuksia kaikkialla maakunnassa. Saaliksi saatiin yhteensä noin 180 tonnia vähempiarvoista kalaa. Etelä-Savon kalatalousalueille laadittuja vesienhoidon yleissuunnitelmia esiteltiin viime kevään aikana ja nyt on siirrytty yleissuunnitelmien toteutuksen aktivointiin ja seurantaan. Hoitokalastuksia toteutettu kaikkialla maakunnassa Rehevyydestä kärsivillä vesistöalueilla pyritään vähempiarvoisen kalan hoitokalastuksella muuttamaan kalastorakennetta paremmaksi sekä parantamaan vedenlaatua poistamalla kalamassaan sitoutuneet […]
Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa
Pohjanmaan lakeudet tunnetaan tulvistaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulvia on koettu mm. Ähtävänjoella, Kimonjoella ja Vöyrinjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella, Maalahdenjoella, Närpiönjoella ja Lapväärtin-Isojoella. Tulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja rakennuksille ja omaisuudelle, liikenne- ja sähköverkolle sekä ympäristölle. Vakavimmissa tulvatilanteissa on myös turvauduttu ihmisten ja tuotantoeläinten evakuointiin tulva-alueilta. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita (Lue lisää: […]
Lapin ELY-keskus sahaa jäitä Tornionjoen suualueella
Teräsjää on useassa Lapin alueen joessa tänä keväänä vahvempaa kuin parina edeltävänä vuotena. Teräsjäätä on kuitenkin usealla mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Jäätä sahataan huhtikuun aikana Tornionjoen Hellälässä. Lapin ELY-keskus varoittaa alueella liikkujia 18 cm leveistä sahausurista ja jään päälle nousevasta vedestä. Ounasjoen Kaukosen jäätilannetta tarkkaillaan ja mahdollisesta jäänsahauksesta päätetään myöhemmin. Muualla jäät ovat liian […]
Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju
Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet pysyvät alhaisina vielä jonkin aikaa Pirkanmaalla, koska sulamista ei ole vielä näköpiirissä. Tähän asti jatkunut kylmä sää lisää todennäköisyyttä, että sää lämpenee jossain vaiheessa nopeasti. Se voi enteillä rajua sulamispiikkiä. […]
Lapuanjoella testataan automaattista lumen mittausta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa meneillään maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa testataan automaattista lumen mittausta. Jatkuvasti saatavaa reaaliaikaista tietoa hyödynnetään vesistömallin ennusteita kehitettäessä erityisesti kevättulvaa silmällä pitäen. ELY-keskus vastaa hankkeessa reaaliaikaisen tiedon tuottamisesta sekä tarvittavien vertailumittausten suorittamisesta. Suomen ympäristökeskuksen osuus hankkeessa koskee reaaliaikaisen lumimittaustiedon hyödyntämistä vesistömalliennusteessa Lapuanjoella. Hankkeessa on asennettu marraskuussa 2021 […]
Happipitoisuudet alhaisia useissa järvissä pitkään jatkuvan talven vuoksi
Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta oli jäätymisen aikaan alkutalvella keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Normaalia alempi vesipinta ja järvien suhteellisen aikainen jäätyminen ja pitkään jatkuva jääpeitteisyys lisää happiongelmia etenkin matalissa järvissä. Matalissa järvissä suhteellisen vähäinenkin pinnanlasku merkitsee huomattavaa vesitilavuuden pienentymistä. Järvien happivarannot vähenevät […]
Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen arjessa muun muassa puhtaana vetenä sekä tulvien ja niiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisynä. Vesitaloudella tarkoitetaan vesivaroja ja veden kiertokulkua sekä vesivarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Vesitalouspalvelut ovat yhteiskuntamme toiminnan, turvallisuuden ja […]
Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet ovat pysyneet maaliskuussa ennallaan
Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäiden paksuuksia 20.3.2022 viidellä järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Järvien jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järvestä riippuen 55–62 cm:n välillä, mutta järven sisällä jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Kokonaisjäänpaksuus ei ole edellisen mittauksen jälkeen kasvanut merkittävästi, mutta yöpakkaset ovat jäädyttäneet sohjoisen ja kerrostuneen kohvajään yhtenäiseksi kohvajääksi. Kohvajään […]
Maailman vesipäivä: Talousveden merkitys ja häiriötilanteisiin varautuminen
Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Veden tavoitemäärä on 20 l/as/vrk ja minimimäärä 5 l/as/vrk. Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Häiriötilanteisiin varautuminen Vesikatkoksen voi aiheuttaa esimerkiksi sähkökatkos tai veden saastuminen vedenottamoissa, […]
Vedenkorkeuden ja aallokon keskinäinen riippuvuus vaikuttaa tulvariskeihin Helsingin rannoilla
Tutkimuksessa selvitettiin merenpinnan korkeuksien ja aallokon yhteisesiintymistä Helsingin edustalla. Yksittäiset korkeimmat vedenkorkeudet ja korkeimmat aallot eivät yleensä osu samoille ajanhetkille. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että korkeilla vedenkorkeuksilla ja aallokolla on tilastollinen yhteys. Tämä yhteys riippuu tuulen suunnasta: Länsituulet työntävät Itämeren vettä Suomenlahdelle, jolloin korkeita aaltoja ja korkeita vedenkorkeuksia esiintyy yhtäaikaisesti useammin kuin esiintyisi jos ne olisivat […]
