Pohjois-Savon vesitilannekatsaus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.2020 vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34.  Pinta on nyt noussut 27 cm kuukaudessa ja nyt taso on 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vettä on niin paljon, että Kallaveden lisäjuoksutus on aloitettava lähiaikoina. Iisalmen reitillä Onki- ja Poroveden pinnat ovat lähellä kesäkauden ylärajoja. Latvajärvet Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Salahmi ovat taas kerran tulvakorkeuksissa. Nilsiän […]

Lue lisää

Rannikon jokien virtaamat nousivat kevättulvatasolle (Pohjalaismaakunnat)

Pohjanmaan rannikon joet nousivat tiistain aikana keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä. Vaasan eteläpuolisten jokien virtaamat ovat kääntymässä laskusuuntaan, mutta pysyvät ennusteiden mukaan suurina vielä parin päivän ajan. Viime päivien sademäärä on paikoin ollut yli 50 mm. Sateet näkyvät myös pohjalaismaakuntien järvien […]

Lue lisää

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle – rohkealle Hiitolanjoen avaajalle

Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Hanke on mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen vedet virtaavat vapaana vuonna 2023 latvavesiltä Laatokalle asti, mikä vakiinnuttaa äärimmäisen uhanalaisen luonnonvaraisen järvilohen aseman Suomessa ja edesauttaa vesiluonnon […]

Lue lisää

Vaasan eteläpuoleiset joet lähellä tulvakorkeuksia

Kolmen vuorokauden 25.–27.10.2020 (sunnuntai–tiistai) sademäärät ovat monin paikoin Pohjanmaan rannikkoalueella 40–50 mm, mikä vastaa lähes keskimääräistä kuukauden sademäärää.  Koska sadetta on tullut melko paljon jo aikaisemmin lokakuussa, niin uudet sateet päätyvät suoraan vesistöihin.  Vaasan eteläpuolisen jokien vesipinnat ja virtaamat ovat nousseet nopeasti maanantaina ja tiistain aikana. Paikoitellen vettä voi nousta alaville pelloille, mutta laajoja tulvahaittoja […]

Lue lisää

Tulvia odotettavissa Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä

Viime päivien ja viikkojen lumi- ja vesisateiden vuoksi Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä on odotettavissa tulvia lähipäivinä. Useassa joessa vesimäärä ja vedenkorkeus ylittää moninkertaisesti ajankohtaan nähden keskimääräiset tasot. Joillakin paikoin ollaan lähellä kevättulvien vesimääriä tai vedenkorkeuksia.  Esimerkiksi Pattijoella tulvahuippu on ennusteiden mukaan tänään ja vastaavasti Iijoen Jongunjärvellä marraskuun alkupäivinä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Kuivajoki Oijärven […]

Lue lisää

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa

Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet hieman, mutta pysyvät silti selvästi tavallista alempana. Pohjavedenpinnat ovat laskeneet keväästä lähtien, mutta ovat vielä paikoin keskimääräisen tason tuntumassa. Pintavedet lähellä ajankohdan keskitasoa Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen […]

Lue lisää

Ruoppausmassojen käyttöä voitaisiin laajentaa

Suomen ympäristökeskus SYKE on selvittänyt kansainvälisiä käytäntöjä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä. Selvityksen mukaan ruoppausmassoja voitaisiin käyttää muun muassa viherrakentamisessa ja erilaisten tuotteiden raaka-aineena. Ruoppausmassoja on käsitelty lähinnä massastabiloimalla ja hyödyntämällä niitä joko satamarakenteissa tai muissa maarakennuskohteissa. Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti käsiteltyjä ruoppausmassoja voitaisiin käyttää myös esimerkiksi viherrakentamisessa ja kasvatusalustoina taikka erilaisten tuotteiden, kuten laattojen ja tiilien, […]

Lue lisää

Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli keskilämpötilaltaan Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli 1-2 astetta. Viimeksi syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008. Syyskuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista sateisempi. Maakunnassa satoi syyskuun aikana keskimäärin 97 mm, kun tavallisesti sataa 67 mm. Suurin osa sateesta ajoittuu kuukauden 6.-20. päivän väliselle ajalle. Tuolloin satoi alueesta […]

Lue lisää

Laaja kooste biotalouden vesistövaikutuksien tutkimustuloksista

Biotalouden vesistövaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Puutteita on nyt osin paikattu, kun Ambio-julkaisusarjan biotalous-teemanumeron artikkeleissa esitellään laajasti pohjoismaisen Biowater-hankkeen tuloksia. Artikkeleissa käsitellään mm. biotalouden vaikutuksia vesistöissä, skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluista ja ravinteiden referenssitasoja pohjoismaiden vesistöissä. Biotalouden vesistövaikutuksista tarvitaan lisää tietoa Biotalouden tuotteiden ja biopohjaisen uusiutuvan energian lisääntyvä kysyntä johtaa kasvavaan kilpailuun eri maankäyttömuotojen välille. Tämä […]

Lue lisää

Miten sisävesien kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää?

Suomen sisävesialueen kalankasvatus on pysynyt melko samanlaisena vähintään viimeiset pari vuosikymmentä. Vaikka kiertovesikasvatus on yleistynyt, perinteisemmille sisävesien kalankasvatuslaitoksille on myönnetty pikemminkin pienempiä ympäristölupia kuin ennen. Miten suomalaisten läpivirtauslaitosten ympäristökuormitusta voitaisiin pienentää ja sisämaan kalankasvatusta lisätä? Luke teki yhteistyössä Clewer Aquaculturen kanssa selvityksen, johon koottiin tieto Suomeen sovellettavissa olevista läpivirtauslaitosten ravinnekuormituksen pienentämiseen tähtäävistä menetelmistä. Tavoitteena oli […]

Lue lisää

Kuivan maaperän vuoksi viimeaikaiset sateet eivät ole näkyneet vesistöissä (Pirkanmaa)

Tällä hetkellä erittäin kuiva maaperä on imenyt viimeaikaiset sateet, minkä vuoksi sateet eivät ole vielä vaikuttaneet järvien vedenkorkeuksiin. Kasvukauden loputtua ja maaperän vesivarastojen täytyttyä sateet alkavat nostaa vedenkorkeuksia. Säännöstellyissä vesistöissä on vesitilanne virkistyskäytön kannalta kuitenkin hyvä. Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn toteutumista seurataan vuosittain julkaistavalla katsauksella. Viime päivien sateet eivät ole näkyneet kovin paljon Pirkanmaan vesistöissä, […]

Lue lisää

Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta

Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt. Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu kertoo, kuinka paljon vedenkorkeus poikkeaa pitkän aikavälin keskiarvosta ja mihin suuntaan se on kehittymässä. Palvelua on kehitetty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tuorein käyttäjätestaus tuotti ehdotuksen mahdollisuudesta ladata havaintotietoja. Niitä toivoivat […]

Lue lisää