Sinilevähavaintoja vain muutamilla havaintopaikoilla Lounais-Suomessa

Epävakaisen sään myötä sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt edelleen viime viikosta Lounais-Suomessa niin merialueella kuin sisävesissäkin. Tällä viikolla sinileviä havaittiin Lounais-Suomessa vain viidellä vakiohavaintopaikalla ja niissäkin esiintymät olivat pääasiassa vähäisiä. Merialueella havaittiin tällä viikolla sinilevää kahdella havaintopaikalla Saaristomerellä. Seilin havaintopaikalla sinilevää oli vähän ja Mynälahdella runsaasti. Nämä havainnot tehtiin alkuviikosta, jolloin oli tyynempi sää. Viikon mittaan […]

Lue lisää

Jatkuvasti oppiva vesiala

Vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaaminen on keskeisessä asemassa, kun mietitään ihmiskuntaan kohdistuvia suuria haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Vesiosaamisesta on myös povattu Suomen seuraavaa taloudellista veturia. Mutta mitä suomalainen vesiosaaminen oikeastaan on? Entä miten osaamista pitäisi kehittää, jotta se vastaisi tulevaisuuden haasteisiin? Maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta ja rahoituksella startattiin tämän vuoden alussa Pohjois-Pohjanmaan […]

Lue lisää

Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla

Sinilevien määrä Pirkanmaalla on hieman vähentynyt viime viikosta. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Pälkäneellä Mallasveden Pakanrannassa, Kangasalan Kirkkojärvessä, Sastamalan Houhajärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Lempäälän Mäyriänrannassa ja Nokian Lehtiniemessä. Lisäksi yleisöhavaintoja sinileväesiintymistä on viikon aikana kirjattu Järviwikiin Lempäälän Mäyhäjärvestä ja Vanajaveden Kuhanselältä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinilevää on […]

Lue lisää

Nähdäänkö Suomessa lähitulevaisuudessa rannikolla sijaitsevia kiertovesilaitoksia? – Uusi toimintamalli voi lisätä poikastuotantoa ja lyhentää kasvukautta

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt yhdistetyn avomeri- ja kiertovesiviljelyn haasteita ja arvioinut toimintamallin kannattavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen, alan koulutukseen, kalojen siirtämiseen kiertovesilaitoksesta merelle sekä tuotannon kannattavuuteen. Itse tuotetulla kiertovesipoikasella voidaan avomerikasvatuksessa tehdä kannattavaa liiketoimintaa, jos tuotannossa ei tapahdu odottamattomia tuotannonkeskeytyksiä ja kirjolohen tuottajahinnat eivät merkittävästi laske nykyisestä. Suomessa kiinnostus ruokakalan tuottamiseksi suurissa avomerilaitoksissa […]

Lue lisää

Kalastus kiinnosti tänä kesänä kaikenikäisiä – Kalastonhoitomaksujen tuotto 20 % enemmän edellisvuoteen verrattuna

Vapaa-ajankalastus on yksi suomalaisten suosituimmista harrastuksista. Tänä vuonna harrastuksen suosio kasvoi entisestään. Suosion kasvusta kertoo kalastonhoitomaksujen määrän nousu. Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet. Kalastonhoitomaksun suorittaneella sekä jokaisella alle 18-vuotiaalla ja 65-vuotta täyttäneellä on oikeus kalastaa yhdellä vieheellä. Lisäksi perinteisellä ongella kalastaminen on kaikille maksutonta. Kalastonhoitomaksuilla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä turvataan kalastusmahdollisuuksia. Syyskuun alussa lunastettujen kalastonhoitomaksujen […]

Lue lisää

SYKE ja THL selvittävät muovien ympäristö- ja terveyshaittoja

Suomen ympäristökeskus SYKE on käynnistänyt yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään ympäristöön päätyvien muovien ympäristö- ja terveyshaittoja. Hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeessa kootaan jo olemassa olevaa tutkimustietoa muovien vaikutuksista ympäristöön, eliöihin ja ihmisiin sekä arvioidaan tiedon tasoa ja osa-alueita, joista lisätietoa vielä tarvitaan. Nykytiedon kattavuutta arvioidaan tulevaisuuden haasteet […]

Lue lisää

Sinilevähavainnot vähentyneet Lounais-Suomessa, paikoin kuitenkin vielä runsaita esiintymiä

Syksyisemmän sään myötä sinilevähavaintojen määrä on selvästi vähentynyt Lounais-Suomessa viime viikosta niin merialueella kuin sisävesissäkin. Tällä viikolla sinileviä havaittiin Lounais-Suomessa vain seitsemällä vakiohavaintopaikalla ja niissäkin esiintymät olivat pääasiassa vähäisiä. Merialueella havaittiin tällä viikolla sinilevää ainoastaan Saaristomerellä kolmella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla ja yhdellä Rotarien havaintopaikalla. Kyseiset levähavainnot olivat vähäisiä, ainoastaan Mynälahden havaintopaikalla sinilevää havaittiin alkuviikosta runsaasti. Myös sisävesien vakioseurantapaikoilla […]

Lue lisää

Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla

Sinilevien määrä Pirkanmaalla on hieman vähentynyt viime viikosta. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Pälkäneellä Mallasveden Pakanrannassa, Kangasalan Kirkkojärvessä, Sastamalan Houhajärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Lempäälän Mäyriänrannassa ja Nokian Lehtiniemessä. Lisäksi yleisöhavaintoja sinileväesiintymistä on viikon aikana kirjattu Järviwikiin Lempäälän Mäyhäjärvestä ja Vanajaveden Kuhanselältä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinilevää on […]

Lue lisää

Väitös: Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää toimiakseen laajaa osaamista

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto tiedottavat Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää perusteellista yhdyskuntien toimintojen tuntemusta sen lisäksi, että taloudelliset ja hallinnolliset järjestelyt toimivat hyvin ja tekniikka on korkealaatuista. Myös vesihuollon rakenteiden eli talous- ja jätevesiputkistojen ja järjestelmien ylläpito vaatii erityistä huomiota. Tähän tulokseen on päädytty Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Jyrki Laitisen väitöskirjassa, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa […]

Lue lisää

Hangasmäessä 10.-17.8.2020 sattuneen jätevesivuodon ympäristövaikutuksia selvitetty (Kanta-Häme)

Pintavesitulosten perusteella jätevesivuodon pintavesivaikutukset jäivät pääasiassa Otusojan alueelle. Pintavesinäytteitä otettiin 19.8. ja 23.8. Otusojasta sekä Eteläistenjärvestä. 19.8. Otusojan yläjuoksulla vuodon alapuolella jätevesivaikutus oli selvästi havaittavissa esimerkiksi korkeana sähkönjohtavuutena, kohonneina ravinnepitoisuuksina sekä korkeana ulosteperäisten bakteerien määränä. Edelleen sunnuntaina 23.8. Otusojan yläjuoksulla oli havaittavissa merkkejä jätevedestä. Myös alempana Otusojassa jätevesivaikutus näkyi sunnuntaina selvästi esimerkiksi kohonneena sähkönjohtavuutena, kohonneina […]

Lue lisää

Pohjois-Karjalan elokuun vesitilanne

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa puolisen astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,4 astetta, kun se tavallisesti on 13,7 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 15 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on 14,5 astetta. Elokuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalassa 52-69 mm:iin. Sademäärissä oli suuria aluekohtaisia eroja. Eniten satoi Jänisjoen valuma-alueella 69 […]

Lue lisää

Ehdota Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden 2020 vesitekoa!

Vaikuta ja ehdota Vuoden vesiteko -kunniamaininnan saajaa vuodelle 2020! Kuka tai mikä taho on tehnyt Kokemäenjoen vesistöalueella mielestäsi tärkeän, joko pienen tai suuren teon vesistöjemme hyväksi? Teko voi olla esimerkiksi yksittäinen teko, tapahtuma, toimenpide tai vaikkapa pitkäjänteinen työ vesiemme puolesta. Vuoden vesiteko 2020 -palkinto on osa Kokemäenjoen vesistöalueen Vesivisio 2050 -työtä. Voit ehdottaa kunniamaininnan saajaa […]

Lue lisää